Torniojokilaakson murretta ja meänkieltä

Tornion kieli kuuluu peräpohjalaisiin murteisiin ja on läheistä sukua Ruotsin puoleisen Tornionlaakson meän kielelle. Myös Suomen puolella murteessa on runsaasti samoja ruotsalaisperäisiä lainasanoja kuin muissa länsimurteissa mutta vähemmän kuin meänkielessä. Tornion kieli sisältää paljon aineksia myös lapin murteesta. Lukuisat sanat muistuttavat suomen kielen sanoja, mutta tarkoittavatkin usein jotain aivan muuta, mikä kuulostaa usein huvittavalta suomalaisen korvissa.

Verbin 3. persoonan preesensissä on säännöllisesti sanavartalon konsonantin kahdennus, minkä vuoksi kuulostaa siltä kuin puhuttaisiin aina konditionaalissa, esim. "mennee, tullee" (suom. menee, tulee). Sama konsonantin kahdentuminen esiintyy myös substantiiveilla, esim. "Käypi katteeksi" (suom. käy kateeksi), " Tullee kallaa", (suom. tulee kalaa), tehhään = tehdään.

"Hoon päälle" puhuminen on yleisempää Tornionjokivarressa pohjoiseen mentäessä ja muualla Lapissa. Passiivin preesensin h noudattaa samaa kaavaa kuin eteläpohjanmaan murre, esim. mennähän => menhän, ollahan => olhan (tai menhä ja olha). Omituisempaa on hoon lisääminen pitkien vokaalien keskelle: "Tehetkö sen? Jo vain mie tehen." Toisinaan hoon käyttö on melko epäsäännöllistä tornionkielessä: "syöhmään, sauhnaan, kolhmeen". H:n käytöstä on tehty kielitieteellisiä tutkimuksia, ks. Vaattovaara ja Mantila, ns. Lappi-stigma: menhän methän.
Muita konsonanttien käytön erikoispiirteitä on infinitiivimuodossa: juossa, pessä pro juosta, pestä.
Lopuksi vielä meänkielinen lausahdus, joka voisi olla tornionlaaksolaisten motto: "Ei se kannatte olla ylön varma. Soon kohta parempi ko vähän hunteeraa."

• aikunen, saaha aikuiseksi = saada jotain aikaiseksi "saa nähä, mitä net saa aikuseksi"
•  
• emäntä = vaimo
•  
• halva = haluta "halvak sie nisua" = haluatko pullaa
• havillinen = tarpeeton, joutilas, johonkin välttävä "siehän olet havillinen tähän hommaan"
• heijata = huojua, keinua, vaihdella, heilahdella
• hellu = tyttö/poikaystävä, heila
• hilla = lakka (suomuurain, marja)
• het = he "het tehit sen" = he tekivät sen
• heän = heidän
• hollari = polkupyörän tavarateline
• huilata = levätä, laskea kelkalla/suksilla mäkeä
• hunteeraa = miettiä
• häsytä = hermoilemista, hosumista
• hävitön = hävytön/säädytön
• häätyä = täytyä "mie häyn sanoa...." = minun täytyy sanoa...
• hööli = antelias "olet sie hööli" = olet sinä antelias"
•  
• jänes = jänis
• jöö = kuri "pittää kläpeilläkin vähän jöötä olla" = pitää lapsillakin vähän kuria olla
• joppaus = rajanyli tuonti / salakuljetus
•  
• kaale = kaali, verso "potut on jo kaalella" = perunoiden kaali on alkanut kasvamaan
• kahveli = haarukka
• kaltto = kalteva
• kanttura = lehmä
• karehtua = hermostua "olkaapa kläpit hiljaa ettei tarvi karehtua"
• kartano = piha "menkääpä kläpit kartanolle riekkuun" = menkääpä lapset pihalle häiritsemästä
• kasuta = kasvaa
• kehata = uskaltaa, viitsiä, jaksaa "en mie nyt kehtaa"
• keskessä = kesken eräinen "soon vielä keskessä"
• kiekka = kierros "mie hiihin kolome kiekkaa"
• kiikkua = keinua / kiivetä, nousta
• kilauttaa = soittaa "mie kilautan sulle"
• kilolasit = aurinkolasit
• kisuta = leikkiä, pelleillä, värkätä
• klasi = lasi "mie katoin pirtin klasista kartanolle" = mie katsoin keittiön ikkunasta pihalle
• kläppi = lapsi
• kompiainen = makeinen/karkki
• kossi = poika, lohenpoikanen
• kuikuilla = katsoa, hakea, etsiä jotain "kuikuile tuolta hyllyjen luota" = katso tuolta hyllyjen luota
• kylästellä = käydä kylässä
• käessä = kädessä "mie piin sitä käessä" = minä pidin sitä kädessä
• källi = pila "mie tein sille källit" = tein sille pilaa
•  
• laittaa = hankkia "Pekka laitto uuen auton."
• lappapuuro = puolukkapuuro
• leeta = pullapitko
• loihakka = iso, mahtava
• loota / loova = laatikko
•  
• muha = sahanpuru
• muutampi = muutama
• myräkkä = lumipyry
• märsätä = itkeä "älä siinä märsää" = älä itke
•  
• nasahtaa = osua kohdalleen
• nisu = pulla
• nukkua ponniin = nukkua liian pitkään että myöhästyy
• nästyyki = nenäliina
• nöyrä = vaatimaton
•  
• ookata = ajella autolla "lähethäänkö ookaahmaan"
•  
• paitti = paitsi
• parkua = itkeä, valittaa
• perustaa = välittää, olla kiinnostunut "emmä met perusta" = ei me välitetä
• piettää / piättää = pitää
• pikkuhousut = alushousut
• pirhauttaa, pirauttaa = soittaa puhelimella
• polttiainen = nokkonen
• porista = keskustella, jutella "Met porisimma Merjan kanssa pari tiimaa" = Juteltiin Merjan kanssa 2 tuntia"
• potkuri = potkukelkka
• pottu = peruna
• praatata = jutella / keskustella
• pruukathaan = tehdään yleensä
• pukata = työntää
• puola = puolukka "Met lähimmä puohlaan" = Me lähdettiin puolukkaan
• puuhastella = tehdä jotain (vähättelevä ilmaisu omista tekemisistä) "mie olen tässä vähän puuhastellut"
• pystö = suora, pysty "pietä pää pystössä"
• päntiöhnään = yhtenään "sitä tapahtuu päntiöhnään"
• päikseen = vaihto ilman välirahaa/yks yhteen
• pölätä = pelätä "et suinkhaan sie pölkää" "en mie ainaskhaan pölökää"
• pörrö = hullu, pöljä "oleksie aivan pörrö"
• pörssi = lompakko
• pössi = hullu, pöljä "oleksie ihan pössi"
•  
• rapea = reilu, runsas (määrästä puhuttaessa) "pakkasta oli rapeat 20 astetta" "se makso rapeat 10 euroa"
• raponen = ei erityinen, häävi "eipä ollut raponen saalis"
• resähti = resepti
• rookki = oven haka/koukku "pistä rookki kiinni siitä aitasta"
• ruukata/pruukata = olla tapana "ruukaaks sie käyä kylässä"
•  
• saikata = empiä, toimia huonosti "mitä sie siinä saikkaat"
• simahtaa = nukahtaa
• sinkua = venyä, kasvaa "sieki olet sinkunu kesän aikana monta senttiä"
• sinni = sisu sitkeys "yritä sinnitellä", "sinni ei anna periksi"
• sivakka, sivakoida = suksi, hiihtää "mie kävin sivakoimassa jäällä"
• suijjua = vääntyä, taittua
• suinkhaan = sentään/kuitenkaan
• suvi = suojasää "on niin suventa"
• syyvään = syödään
• sätilhen = täsmälleen
• sölökä = selkä "sölkhään sattu"
•  
• teefati / tehvatin = kahvi lautanen / asetti
• tiima = tunti
• tikkuri = villapaika
• tuusi = aski (esim. karkki tuusi on siis karkkiaski)
• tyär = tyttö, nuori nainen
•  
• vaarain = vadelma
• vaihettaa = vaihtaa "vaihettaanko päikseen?"
• valskata = tulla yli "vesi valskaa ämpäristä"
• vares = varis
• vasiten = varta vasten, tarkoituksella
• vasittu = tietyyn tarkoitukseen tarkoitettu/tehty, sopiva "siihen pittää olla vasittu työkalu"
• veikkosten = toki, totta kai, tietysti "jo veikkosten"
• vetasta = vetää, vetäistä "vetäse vaan ovenkahvasta"
• vinkka = tuuli "ulkona käy kova vinkka"
• viskutella = kuiskutella "tuu tänne niin mie viskutan sulle"
• visto = hirveä, pahannäköinen
• visuta = säästää, pihi "on se niin visu"
• voeta = voita "pistethään vähän voeta leivän päälle"
•  
• yhäkseen = yhtenään

"Ei meiläkhään senthään joka paikhaan Hoota panna."

"Molen itte itteni killanu, se vähä, mitä minua on killattu."

"Mie otinki kaks henttaria matkhaan, että saat panna maijon toisseen ja karvat toisseen."

"Meilä tehhään työt aikahnaan ja neuvot piethään paikalhaan."

"Kläpit on Herran lahja, mutta vaivasen pirttikaluja."

Lähteet:

http://tornio.info/tornedialekt.html

http://www.kemi.fi/kk021498/virittaja.pdf

http://www.kemi.fi/kk021498/tornedialekt.html